Miten auttaa ymmärtämään suomea?


Mitä ymmärtämisongelmat ovat?


Opettajina mietimme usein, mitkä sanat ja käsitteet ja millaiset tekstit aiheuttavat oppilaalle ymmärtämisongelmia. Opettaja siis lähestyy ongelmaa usein kielestä käsin: mitkä sanat ja rakenteet on ymmärretty, mitkä taas aiheuttavat vaikeuksia.

Ymmärtämistaitojen opettamisen tavoitteena on ehkäistä sosiaalinen syrjäytyminen ja ulkopuolisuuden tunne. Oppilaan näkökulmasta ymmärtämisongelma merkitseekin siitä koituvia seurauksia: esim. koulussa hän saa osaamattoman maineen tai huonoja arvosanoja ja jää kaverisuhteissa ulkopuoliseksi.  Sosiaalisen statuksen heiketessä oppilas voi olla entistä arempi ottamaan osaa viestintätilanteisiin. Negatiiviset kokemukset kommunikoinnista ja huono käsitys omasta ymmärtämistaidosta voivat siis tulla esteeksi kielitaidon kehittämiselle. Oppilas "on ulkona" tai sulkee korvansa, kun ei uskalla luottaa itseensä. Opettajalta vaaditaan herkkyyttä reagoida oppilaan ymmärtämisvaikeuksiin, jotta oppilas saisi tunteen siitä, että hän pystyy osallistumaan.

 

 

Mistä ymmärtäminen on kiinni?   


Onko vastuu ymmärtämisestä

  • oppilaalla, jolla on puutteita kielitaidossa?
  • opettajilla ja kavereilla, jotka puhuvat vaikeasti?
  • epäselvien tekstien kirjoittajilla?

 

Mitä merkitsisi yhteisvastuu?


Ymmärtämistä ei tarvitse nähdä yksioikoisesti vain yksilön taidoista riippuvana ilmiönä, vaan sen voi nähdä rakentuvan vuorovaikutuksessa. Tällöin ymmärtämisen ongelmat eivät siis viimekädessä ole kiinni yksilöstä vaan tilanteesta: merkitykset neuvotellaan yhdessä. Tällöin myös vastuu on yhteinen. Oppilaan vastuulla on oppia ilmaisemaan ymmärtämisvaikeutensa puhekumppanille; puhekumppanin vastuulla taas pyrkiä ennakoimaan ymmärtämisvaikeuksia ja helpottamaan kieltään tilanteen mukaisesti.


Toki ymmärtäminen on jossain määrin myös yksilöllinen prosessi: jos ajattelisimme, ettei ymmärtäminen ole kiinni yksilön kielitaidosta, emme voisi olettaa teksteille tai puheille lainkaan yhteisiä, ennustettavia merkityksiä. Ymmärtämisprosessin monimuotoisuus ja vuorovaikutusnäkökulma on kuitenkin hyvä ottaa maahanmuuttajaopetuksessa huomioon: Kannattaa panostaa siihen, että oppitunnit olisivat mahdollisimman vuorovaikutuksellisia. Luentomainen opetusmenetelmä on hankala, koska oppilas ei pysty siinä osoittamaan tietämättömyyttään eikä opettaja voi siis siihen reagoida.

 

 

Millaisissa tilanteissa on vaikea  ymmärtää?

 

Ymmärtämistä auttaa eniten se, että oppilas ei joudu passiivisen kuuntelijan rooliin vaan pääsee tilanteeseen mukaan neuvottelemaan.

 


Erilaisten puhetilanteiden ja tekstien haaste ymmärtämiselle:

Opetuspuhe

  • kieli uutta ja abstraktia
  • jos opettaja luennoi koko luokalle, ymmärtämistä ei voi varmistaa:
> YMMÄRTÄMINEN VAIKEAA

Asioimistilanteet

  • kieli uutta ja abstraktia
  • merkitykset selvitetään vuorovaikutuksessa ja ne liittyvät suoraan toimintaan:
> YMMÄRTÄMINEN HELPOMPAA

Kaverit

  • puhetapa uusi ja vaikea
  • vuorovaikutus käy nopeasti luontevaksi:
> YMMÄRTÄMINEN HELPOMPAA

Oppikirjat

  • kieli uutta ja abstraktia
  • viittaukset outoja: suomalaiselta kuulostavakin voi lukea läksynsä sanakirjan kanssa:
> YMMÄRTÄMINEN VAIKEAA

Lehdet, mainokset

  • kieli uutta ja abstraktia
  • viittaukset outoja:
> YMMÄRTÄMINEN VAIKEAA



TV-tekstitys

  • kieli uutta ja vaikeaa
  • kuva ja itse valitut ohjelmat (tutut ja mieluisat formaatit) auttavat:
> YMMÄRTÄMINEN HELPOMPAA

 

Miten sitten harjoitella ymmärtämistaitoja?

 

 

Jos kerran ymmärtäminen on vuorovaikutuksen tuote, oppilas ei ensisijaisesti tarvitsekaan oppiaineen sanalistoja. Hän tarvitsee välineitä siihen, miten tarkistaa ymmärtämisensä. Hänet täytyy myös totuttaa ottamaan vastuuta vuorovaikutustilanteista ja aktiivisesti osallistumaan merkitysten rakentamiseen:

 

Oppilas tarvitsee välineitä hahmottaa, miten 

  • paikantaa ongelmakohtia puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä
  • pyytää selvennyksiä
  • osoittaa yhteisymmärrystä
  • kuvailla asioita
  • käyttää kiertoilmauksia ja esimerkkejä

 

Ymmärtäminen ei liity pelkästään kieleen


Sanojen ja rakenteiden tunnistamisen lisäksi puheen ja tekstin ymmärtäminen vaatii myös maailmantietoa ja yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemusta. Joidenkin tutkimusten mukaan etenkin alkeistason kielenoppijat turvautuvat maailmantietoon; kielitaidon kehittyessä sanoja ja rakenteita on jo niin paljon hallussa, että arvailun kontekstin ja tilanteen perusteella voi jättää vähemmälle (esim. Mendelsohn 1998).

Mitä etäisemmästä kulttuurista oppilas tulee, sitä vaikeampaa hänen kuitenkaan on hahmottaa tekstin kulttuurisia viittauksia tai puheessa esim. eleiden ja äänensävyjen merkityksiä. Tuttukin sana voi muuttua vieraassa kontekstissa käsittämättömäksi.

 

Millaista kulttuurista tietoutta oppilaille pitäisi opettaa?
Esim.

  • miten tunnistaa mainos
  • miten tulkita viestintätilanteiden pikkusanoja
    • joo, hei, no, tota...
    • mitä eroa on esim. sellaisilla pikkusanoilla kuin Aijaa ja Ai niin?
  • miten aikataulua luetaan
  • miten oppikirjateksti rakentuu

HUOM!

Ymmärtäminen ei ole koskaan absoluuttista eikä sataprosenttista - ei syntyperäisilläkään kielenpuhujilla. Kielenoppijan haasteena on sietää jatkuvaa epävarmuutta ja oppia keskittymään olennaiseen - kaikkea ei tarvitsekaan ymmärtää.

kirja.gif
Lue lisää
 
            Suni, M. 1996: "En mä ymmärtää kaikki hyvin suomen kieli" - Kolme näkökulmaa
            ymmärtämisongelmiin. Teoksessa Moneja baareja - tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. ÄOL:n
            vuosikirja XLII.

            Tarnanen, M. 1998. Ymmärtämisen arvioinnin monet kasvot. Tempus 7/1998.