Kieltä ja toimintaa limittäin

 

Oppiaineen ja kielen limittäisessä oppimisessa tärkeää on, että rimaa ei lasketa liian alas. Eli käytetään lähtökohtaisesti suomen kieltä ja opeteltavissa asioissa pyritään etenemään ja uusia sanoja otetaan rohkeasti käyttöön. Liikunnassa oppiaineen ja kielen limittäinen oppiminen tapahtuu mielestäni pitkälti luonnostaan. Keskustelutuokiot, yhteenvedot, mielipiteiden kysyminen, yhteisten pelisääntöjen rakentaminen ja asioiden sanoittaminen ovat kaikki hyviä tilaisuuksia kielellisten valmiuksien kehittämiseen liikunnassa. Oppiaineen opettelu liikuntatunnilla on yleensä poikkeuksetta kaikilla oppilailla, ainakin jollakin tavalla mukana, koska yrittämisen todentaminen on todella helppoa. Eli opettaja näkee kyllä heti, jos oppilas ei yritä tai ajatukset ovat jossain ihan muualla kuin liikuntatunnilla, tällöin liikunnallisten asioiden tekeminen, missä pitää käyttää useita eri aisteja ei vain onnistu.

 

Ensimmäisellä tapaamisella olemme yleensä opetelleet toistemme nimiä, ja harjoitelleen kenties jotain helppoa toimintaa hyppynarujen tai jalkapallon kanssa. Jokaisen tunnin tavoite on oppiainetavoitteen lisäksi minimissään kolme liikuntaan liittyvää sanaa. Ne sanat tarkistan seuraavan tunnin alussa. Näin oppilaat oppivat ainakin yli 100 liikuntaan liittyvä sanaa vuoden aikana – käytännössä he kyllä oppivat paljon enemmän!

 

Meidän pääajatus on avoin ja positiivinen asenne. Puhutaan eri kieliä hyväksi käyttäen, näytetään ja kokeillaan. Tärkeintä on ymmärretyksi tuleminen, liikunnasta ja yhdessä tekemisestä nauttiminen. Oppijoihin ihmisenä tutustumisen myötä laajenee myös ymmärrys osaamisen määrästä, ja kun aletaan tuntea toisemme paremmin avautuvat myös monet uudet oppimisen kanavat. 😊

 

 Pidän lisäksi rikkautena sitä, että myös minä olen saanut olla oppijan roolissa: minä opetan poikaa uimaan ja oppimaan suomen kieltä, mutta hän opettaa minua käyttämään englannin kieltäni. Mielestäni myös muu ryhmä on omalta osaltaan tukenut pojan suomen kielen oppimista. Hänet on otettu mukaan muiden tapaan kaikkeen toimintaan. 

Uimakoulumme kestää koko kevään ja kokoonnumme kerran viikossa. Ryhmän suunnittelu ja toteutus ei ole oikeastaan vaatinut mitään erityisjärjestelyjä. Toiminnassa olen pyrkinyt käyttämään paljon mallisuorituksia. Välineiden englannin kielisiä sanoja poika on opettanut minulle ja minä hänelle vastaavia suomen kielisiä sanoja, esimerkkinä vaikkapa lötköpötkö eli noodle. Puhumme pojan kanssa jo melkein joka kerta rennosti nuudelista. Palautteen ja kannustuksen annan usein englanniksi. Myös muut ryhmän jäsenet osaavat huutaa ”well done”. Olen mielestäni onnistunut opetuksessani. Pojan äiti, jonka kanssa olemme viestitelleet sähköpostitse limittäin niin suomeksi kuin englanniksi, on kertonut pojan olevan varsin innostunut ja motivoitunut tulemaan ryhmään.

 

Liikuntatunteihin liittyy myös poikkeuksetta suuri määrä erilaisia tunteita. Tästä näkökulmasta liikuntatunnit tarjoavat loistavan mahdollisuuden oppia kielellisesti nimeämään tunteita ja kertomaan omassa mielessä heränneistä tunteista. Tunteiden ollessa pinnassa syntyy myös usein ristiriitatilanteita. Liikuntatunnit tarjoavat tilaisuuden opetella ratkaisemaan ristiriitatilanteita puhumalla. Tällaisen taidon oppiminen on olennaista jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta.