Miten tukea ymmärtämistä?

 

Rauhallinen ja selkeä puhe auttaa ymmärtämään. Ylikorostunut hitaus tai lässyttäminen ei kannata. Ydinasioiden toistaminen voi vahvistaa asioiden mieleenpainumista. Opettajan on tärkeää varmistaa säännöllisin väliajoin ja vaihtelevin keinoin, ovatko oppilaat ymmärtäneet, esimerkiksi pyytämällä toistamaan, esittämällä tarkentavia kysymyksiä tai soveltavia jatkokysymyksiä, tarkkailemalla oppilaiden toimintaa tai vilkaisemalla oppilaiden tekemiä tehtäviä tai muistiinpanoja. Oppilaiden aktivointi on keskeisessä roolissa. Työtapojen monipuolisuus lisää oppilaiden motivaatioita ja sillä varmistetaan erilaisten oppijoiden oppiminen. Mikäli oppilaalla on kuitenkin haasteita pysyä mukana opetuksessa, voi tutut ja toistuvat opetusmenetelmät ja tunnin rakenteet tuoda oppilaalle turvaa, kun hän tietää mitä odottaa. Tässä kohtaa opettajan täytyy tasapainoilla ja muistaa kuitenkin myös muiden ryhmäläisten toiveet ja tarpeet.

***

Ohjattu oppikirjan lukeminen, jossa opetellaan tunnistamaan tekstin avainasioita yhdessä on iso tukivälinen monikielelliselle oppijalle. Se, että oppilas oppii tunnistamaan tekstistä asiayhteyden avainkäsitteet ja pääpointin on kaikista tärkeintä. Ja tämä vastuullistaa myös opettajan ohjaamaan oppilaan ymmärrystä tätä kohti, eikä vain laittaa oppilaat lukemaan kirjan sivua 87.

***

Opettajan on myös tärkeää varmistaa, onko oppilas todella ymmärtänyt ohjeet. Hyvä varmistuskeino voisi olla se, että pyytää oppilasta selittämään omin sanoin, mitä seuraavassa harjoitteessa pitää tehdä. Liikunnan kieli on usein universaalia, ja samoja pelejä pelataan eri maissa. Liikunnan kieli on myös avointa, ja usein opettaja näkee heti, onko ohjeita ymmärretty vai ei. Suoritukset ovat näkyviä, mikä helpottaa opettajan havainnointia. Toisaalta tämä näkyvyys ja avoimuus saattaa myös luoda esteitä liikkumiselle ja aiheuttaa epävarmuutta omaan liikkumiseen. Tällöin oppilas usein passivoituu, vetäytyy tai kieltäytyy tekemästä, vaikka ymmärtäisikin ohjeen.

***

Omassa harjoittelussani selitin jokaisen näytön lyhyesti ja lisäksi piirsin sen fläppitaululle tai näytin suoritteen itse. Tämäkään ei aina auttanut ja osa ei yksinkertaisesti ymmärtänyt asioita. Laitoin silti pelin käyntiin ja katsoin mitä tapahtuu. Esimerkiksi koripallossa piti heittää tietyn merkin kohdalta kori ja jos sai korin, niin piti ottaa merkki mukaan. Osa heitti palloa mistä sattuu ja otti välillä väärän merkin mukaan. Osa taas teki suoritusta alusta alkaen oikein ja pikku hiljaa muutkin alkoivat ottaa heistä mallia ja oppivat harjoitteen tunnin aikana.

***

On tärkeää varmistaa, että oppilas ymmärtää tehtävänannon. Esimerkiksi kysymyksin johdattelu ja oppilaan ohjaaminen päättelemään itse, tehtävänannon konkretisointi esimerkiksi piirtämällä ja omien sovellusten keksiminen voi auttaa tehtävänannon ymmärtämisessä. 

***

Opettajana on hyvä esittää tarkentavia kysymyksiä ja pyrkiä saamaan oppilas puhumaan mahdollisimman paljon, jotta hän oppisi kieltä ja uskaltaisi käyttää sitä. Vaikutti että usein oppilas vastasi vain, ”joo”, mutta ei todellisuudessa välttämättä ymmärtänytkään asiaa täysin. Onkin hyvä edetä johdatelleen ja samalla oppilaan sanavarastoa täyttäen kohti ratkaisuja, eikä suoraan kertoa niitä oppilaalle.

***

Terveystiedon tunnilla puhuimme psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Ohjaava opettaja oli antanut minulle monisteita, joita oppilaat voisivat itsestään täyttää. Vasta tunnin lopulla ja sen kuluessa havahduin, että maahanmuuttajataustaisella oli hankaluuksia ymmärtää tekstiä ja hän ei ollut oikein päässyt alkuun. Monisteen olisi näin ollen voinut yksinkertaistaa hänelle tai pyytää täyttämään vain osan kohdista. Lisäksi tunnilla käsittelimme sillä hetkellä olevia tunnetiloja, niin että jokainen sai kertoa omia tuntemuksiaan. Otin avuksi kuvakortit, jotka helpottaisivat kaikkien pohdintoja ja huomasi, että niistä oli hyötyä myös maahanmuuttajalle. Hän myös itse korosti tunnin jälkeen keskusteltaessa, että nimenomaan tunneilla käydyt keskustelut ja ns. sosiaaliset tehtävät helpottavat tunneilla käytyjen asioiden omaksumista, mutta ovat oivia tapoja harjoittaa myös kieltä. Kieltä hänen tulee käytettyä oikeastaan vain koulussa, kotona hän ei puhu suomea

  • Oppilaiden välinen yhteistyö edistää oppilaan ymmärrystä. Jos ilmapiiri on hyvä ja luotu sellaiseksi, että tunnilla on miellyttävää, tukee se jo opiskelijan ymmärtämistä. Tasavertaisuuden tuntemus ja se, että tuntee kuuluvansa osaksi yhteisöä helpottaa ja madaltaa kynnystä tehdä asioita. Myös se, että oppilas rohkenee kysymään ja pyytämään apua sitä tarvitessaan tukee varmasti oppilaan ymmärrystä, jolloin hän saa tarvitsemaansa lisätukea kuin kuka tahansa muukin apua tarvitseva.
  • Myös mahdollisuus tuoda omaa kulttuuriaan esiin on varmasti yksi keino, joka tukee oppilaan ymmärrystä asioista. Tukea tarvitseva oppilas voisi halutessaan opettaa muita ja kertoa jotain hänen kulttuuristaan ja tavoista toimia. Jokaisessa kulttuurissa on omat urheilulajinsa, joten kaikien mielestä voisi olla kiintoisaa päästä kokeilemaan uusia lajeja. 

***

Pääjuttuna monikielisyyden ja –kulttuurisuuden kohtaamisessa ja tukemisessa on olla kunnioittava ja avoin. Halu ymmärtää toista ja saada toinen ymmärtämään minua auttavat varmasti vaikeissakin paikoissa. Aina ymmärtämistä ei tapahdu, mutta jos molemmista osapuolista näkyy vilpitön tahto ymmärtää, niin täysin pieleenkään on vaikea mennä. 

***

Oppilaan ymmärtämistä tunnilla auttavat eri aistien ja havainnointivälineiden käyttö. Ohjatessa esim. sulkapallosyöttöä, on hyvä selittää hitaasti ja selkeästi samalla osoittaen mailalla ja eleillä miten syöttö suoritetaan. Mailan eri osia voidaan koskettaa ja samalla selittää, mikä osa mailasta kuuluu osua sulkapalloon. Tukena voi olla tussitaululle kirjoitettuja termejä : "kämmenlyönti..smash...", joihin oppilas voi palata koska tahansa tunnilla ja ne ovat nähtävillä koko ajan. Erilaiset tiivistetyt opetusvideot ovat hyviä ja vielä yhdistettynä tekstiin. Näitä voisi olla saatavilla myös oppitunnin jälkeen, jolloin oppilas voi itsenäisesti palata niihin. Toinen apuväline on myös oppilaan tekemisen videointi ja havainnointi palautteen kera. Kielellisen oppimisen tavoitteet voisivat olla tunnin aiheeseen liittyvät termit ja käsitteet sekä verbit. Hyvin yksinkertaistettuna. Näistä voisi laatia ihan listan johon voi palata. Tai se voi olla myös kotiläksy S2 oppilaalle.