Oppimateriaalit

 

 

 

 


Oppikirjojen kieli poikkeaa arkisesta kielenkäytöstä: käsitteisiin kiteytyy laajojakin kulttuurisia ja yhteiskunnan ja ympäristön tuntemista vaativia sisältöjä. Myös abstraktit tai muutoin hankalat lauserakenteet voivat tehdä ymmärtämisestä haastavaa. Tämä toisaalta rikastuttaa ja kehittää oppilaiden kieltä, toisaalta voi tehdä tekstistä hyvin vaikeaa ymmärtää.  

Historia

  • Mitkä sanoista ja lauserakenteista voivat olla vaikeita ymmärtää?
  • Miten selkokielistäisit niitä?
  • Miten muuten voisit avata tekstikatkelmia? (Konteksti, kuvat jne.?) 


Aleksanteri I:llä oli Napoleonin siunaus toimilleen Suomessa. Heti sodan alussa hän oli päättänyt, että aikookin miehittämisen sijasta valloittaa Suomen. (s. 43)

Työ tehtaissa oli usein yksitoikkoista ja tehdastyöläisten työpäivät olivat pitkiä. Työpäivien pituus ei juuri poikennut maatalouden piiristä elantonsa ansaitsevien työpäivien pituudesta, mutta siinä missä maataloustyöläinen pystyi itse päättämään työtaukojensa ajoituksesta joutui tehdastyöläinen sopeutumaan tehtaan aikatauluun. (s. 54)

Keskusvaltojen voimavarat hupenivat sodan pitkittyessä. Ympärysvaltojen onnistui estää keskusvaltoja saamasta täydennyksiä puolueettomista maista tai siirtomaista. Sitä vastoin ympärysvaltojen huolto toimi. (s. 158)

Lähde: Mattson ym. 2004. Historia NYT. WSOY.



Maantieto ja biologia

  • Miten selittäisit, mitä seuraavissa tehtävänannoissa pyydetään tekemään?
  • Mitkä muut kohdat saattavat olla vaikeita ymmärtää?

1. Tarkastele viereisen sivun asetelmaa ja diagrammia. Vertaile niiden pohjalta maahanmuuttajien alkuperää ennen ja nyt.

2. Kuvittele ja kuvaile millaiset olosuhteet sokeriruokoviljelmillä vallitsevat korjuutyötä tehdessä.

3. Ota kantaa seuraaviin väitteisiin ja lausahduksiin. Perustele mielipiteesi.

a) Ihminen on maapallon pahin ympäristöongelma.

b) Maapallo pystyy tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, mutta ei ihmisten ahneutta. (Mahatma Gandhi)

4. Laadi ajatuskartta listaan merkityistä sanoista: väestönkasvu, rikollisuus, vesipula, kasvihuoneilmiö, ilmansaasteet, teollisuus, köyhyys, lajien tuhoutuminen, kaupungistuminen

5. Millaisia muutoksen merkkejä Huitànin kylässä on näköpiirissä?

6. Tulkitse oheinen Meksikon väestöstä esitetty diagrammi.

7. Sahel sijaitsee Länsi-Afrikassa Saharan kuivan aavikon ja kosteamman savannin välissä. Se on puoliaavikkoa piikkipensaineen ja ruohoineen. Sahelin alueella esiintyy metsäpaloja, eroosiota, aavikoitumista ja nälänhätää. Pohdi yhdessä parisi kanssa, miten nämä tekijät liittyvät toisiinsa. Voit tehdä asiasta käsitekartan tai nuolikaavion.

Lähde: Cantell ym. 2003. Maailman ympäri. WSOY.

 

 1. Kalatiirat pesivät luonnossa usein yhdyskuntina laakeilla rantakallioilla, kaupungeissa kerrostalojen katoilla.

a) Mitä yhteisiä piirteitä näissä paikoissa on?

b) Mikä voi olla katolla pesimään houkutteleva avainärsyke?

c) Pohdi, mikä selittää sen, että tiirat tuottavat katoilla enemmän lentokykyisiä poikasia kuin luonnonoloissa?

d) Pohdi, mikä saattaa kesäpäivinä haitata poikasten elämää?

                                 Lähde: Arponen ym. 2017. Elo Metsä. Tehtävät. Otava.

 

 

  • Jos oppilaasi hallitsee vain arkisen perussanaston, minkä verran laittaisit energiaa seuraavien sisältöjen opetteluun?
  • Millainen käsitteistö on oleellista?
  • Miten karsisit ydinsisällön?

Suon erilaisia turvekerroksia

  • Maatumattomassa rahkaturpeessa kasvinosat erottuvat hyvin. Maatunut rahkaturve tuntuu puristettaessa saippuamaisen liukkaalta.
  • Saraturve muodostuu puoliksi lahonneista sarakasveista. Sen tuntee harmahtavasta juurihuovastosta.
  • Tupasvillasta jää turpeeseen kellertäviä tai punaruskeita aaltoilevia nöyhtäkimppuja.
  • Kortteista jää turpeeseen kiiltävän mustia litteitä varsia.
  • Puun ja varpujen jäännökset erottuvat turpeesta puunpalasina, tuohen kappaleina, neulasina ja käpyinä. 
Lähde: Holopainen ym. 2005. Luonnonkirja 7-9 - Metsät. WSOY

 

Maa- ja kiviaines sekä lumi voivat vyöryä rinnettä alas. Liike voi olla äkillinen tai hidas. Laukaisevana tekijänä voi olla maanjäristys, tulivuorenpurkaus tai esimerkiksi rakennustöistä johtuva maan tärinä. Rapautunut kallioperä, sateet, sulamisvedet ja kasvillisuuden puuttuminen lisäävät vyöryjen mahdollisuutta.

  • Mutavyöryissä sadevesi vie irtainta maa-ainesta mukanaan. Vesi ja maa-aines sekoittuvat mudaksi.
  • Maanvyöryssä esimerkiksi virtaavan veden kuluttama joentörmä romahtaa veteen.
  • Kivivyörystä muodostuu rinteen tyvelle kartion muotoinen kivi- tai sorakeila.
  • Lumivyöryt ovat yleisiä vuoristoalueilla. Vyöry vie usein mukanaan irtainta maa-aineista.
  • Laaksojäätiköt liukuvat vuoren rinteiltä kohti laaksoa.
  • U-laakso syntyy, kun laaksojäätikkö liukuu kohti laaksoa ja mukana kulkeva kiviaines kovertaa kalliota.
  • Sienikallio syntyy, kun tuulen kuljettama hiekko kuluttaa kalliota.
  • Dyynit ovat tuulen kuljettamasta hiekasta kasautuneita hiekkakinoksia.
  • Lössi on tuulen kuljettamaa ja kasaamaa hienojakoista maa-aineista.
  • Rantatörmät syntyvät aallokon ja vuoroveden kulutuksen vuoksi.
  • Särkät muodostuvat, kun aallokon irrottama ja liikuttama maa-aines kerrostuu veden alla valleiksi.
  • V-laakso on virtaavan joen jyrkkäseinäiseksi kuluttama V-kirjaimen muotoinen laakso.
  • Suisto eli delta syntyy, kun joen mukanaan kuljettama aines kasautuu vesistön suulle.

                              Lähde: Fabritius, Jortikka, Mäkinen ja Nikkanen 2018. Maa Suomesta maailmalle. Otava.

 

Yhteiskuntaoppi

  • Miten selittäisit ja taustoittaisit käsitteet oppilaalle, jolle suomalainen yhteiskuntajärjestelmä on täysin vieras?

 

Verotuksella rahoitetaan julkisia palveluja.

Mahdollisimman vapaa kilpailu tuottajien välillä kuuluu kapitalistiseen markkinatalousjärjestelmään. Perustuslaissa todetaan, että "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta".

Suurin yksittäinen menoerä EU-budjetissa on maataloudelle suunnattu tuki.

Maksuton oikeudenkäynti voidaan myöntää hakijan tulojen, menojen, varojen tai elatusvelvollisuuden perusteella.

Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka maksetaan kuukausittain 17 vuotta täyttäneen opiskelijan pankkitilille.

Lähde: Putus-Hilasvuori ym. 2005. Yhteiskunta NYT 9. WSOY.

 

kirja.gif
Lue lisää

Oppikirjakielelle tyypillistä