Vertaile kieliä

Kieliä vertailemaan

Kielten vertailu tukee kielitietoisuuden kehittymistä: hahmottamista ja oppimista. Se myös avaa uudenlaisia näkökulmia tuttuihin kielenkäyttötapoihin, kuten vaikkapa siihen, miten aikaa voidaan ilmaista, miten ja keitä tervehditään, miten reagoidaan esimerkiksi kuulumisten kysymiseen jne. Kielten vertailu kehittää ajattelutaitoja ja tiedostuttaa kulttuurista ilmiöistä; se on myös hyvä keino tehdä eri kieliä ja niiden puhujia näkyväksi ja osoittaa arvostusta.  Oppilaita kannattaakin ohjata tarkastelemaan kieliä rinnakkain. 

Tässä joitain vinkkejä siihen, mitä voitte luokassa yhdessä pohtia!

• Miten puhuttu, kirjoitettu, viitottu ja kehollinen viestintä eroavat toisistaan?
  • Mihin eri suuntiin kirjoitus voi kulkea? Vasemmalta oikealle, oikealta vasemmalle, ylhäältä alas, spiraalimaisesti kiertäen - mutta miksi emme ainakaan tunne systeemiä, jossa kirjoitettaisiin alhaalta ylös?
  • Mikä on viitotun ja puhutun kielen suhde? Voiko puhetta ja eleitä tai viittomia aina erottaa toisistaan?
  • Mikä on puhutun ja kirjoitetun kielen suhde? Miksi pelkillä konsonanteilla kirjoitettua tekstiä voi oppia tulkitsemaan, mutta puhuminen on mahdotonta (mn rkstn sn)?
• Miten eri kielissä tervehditään, pahoitellaan, kiitetään, miten on kohteliasta vastata kyläilykutsuun?
  • Entä miten ilmiöitä luokitellaan ja nimetään? Miten kielet eroavat (esim. englannin fall on suomeksi kaatua ja pudota ja he ja she vain hän)? 
• Millainen asema eri kielillä on? Missä tilanteissa kieltä voi käyttää? Miten puhujiin suhtaudutaan?
  • Saavatko kaikki käydä koulua eri maissa omalla äidinkielellään? Saavatko kaikki käyttää omaa äidinkieltään esimerkiksi virastoissa? Kenen kieliä arvostetaan enemmän kuin toisten? Miksi?
• Miten sama kieli vaihtelee eri tilanteissa tai paikoissa?
  • Miten puhutaan tai kirjoitetaan lapselle vs. aikuiselle; kaverille vs. rehtorille?
  • Miten puhutaan Helsingissä, Turussa, Joensuussa?
• Mitkä kielet ovat sukua toisilleen ja mistä sen huomaa? Mikä on kielten yhteinen historia?
  • Mitä lainasanat kertovat yhteisestä historiasta?
  • Millaisia yhteisiä sananlaskuja eri kielistä löytyy? Mitä sananlaskut kertovat kulttuurista?
• Miten eri kielten rakenteet eroavat toisistaan?
  • Esimerkiksi suomessa sanat taipuvat ja äänteiden kestot erottelevat merkityksiä.
  • Miten oppilaiden osaamat kielet eroavat suomesta? Laittakaa kokonaisia tekstejä, lauseita ja yksittäisiä sanoja rinnakkain. Mitä eroja huomaatte merkitysten eri tasoilla: mikä on tekstin (vaikkapa säätiedotus tv:ssä tai viesti opettajalle) tyyli ja rakenne? Entä miten lauseet rakennetaan sanoista? Taipuvatko sanat? Miten äänteet yhdistyvät sanoiksi?

Honko, M. & Mustonen, S. (2018). Kieliä rinnakkain. Koulun monikielisyys näkyviin kieliä vertailemalla. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/kielia-rinnakkain-koulun-monikielisyys-nakyviin-kielia-vertailemalla

Honko, M. & Mustonen, S. (2018). Tunne kieli. Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen. Helsinki: Finnlectura.