Miten tukea ymmärtämistä?

 

 

Mitä ymmärtämisongelmat ovat?

 

Ymmärtämistaitojen opettamisen tavoitteena on ehkäistä sosiaalinen syrjäytyminen ja ulkopuolisuuden tunne. Oppilaan näkökulmasta ymmärtämisongelma merkitsee siitä koituvia seurauksia: esim. koulussa hän saa osaamattoman maineen tai huonoja arvosanoja ja jää kaverisuhteissa ulkopuoliseksi.  Sosiaalisen statuksen heiketessä oppilas voi olla entistä arempi ottamaan osaa viestintätilanteisiin. Negatiiviset kokemukset kommunikoinnista ja huono käsitys omasta ymmärtämistaidosta voivat siis tulla esteeksi kielitaidon kehittämiselle. Oppilas "on ulkona" tai sulkee korvansa, kun ei uskalla luottaa itseensä. Opettajalta vaaditaan herkkyyttä reagoida oppilaan ymmärtämisvaikeuksiin, jotta oppilas saisi tunteen siitä, että hän pystyy osallistumaan.

Kielestä käsin tarkasteltuna ymmärtämisongelmat merkitsevät sitä, millaiset tilanteet ja tekstit sekä niissä käytettävät kielimuodot (puhekieli, kirjoitettu kieli, murre, slangi jne.); ilmaukset, sanat, käsitteet ja rakenteet aiheuttavat oppilaalle ymmärtämisongelmia. Alkuvaiheen oppijat mainitsevat haasteiksi usein puhenopeuden ja puhekielen: uusia ja outoja sanoja ja ilmauksia on vaikea erotella, tunnistaa ja ymmärtää puhevirrasta. Syinä puheenymmärtämishaasteille koetaan etenkin se, että kieltä ei ole ollut mahdollista käyttää (kuunnella ja puhua) kovinkaan paljon luokkahuoneen ulkopuolella, eikä luokassa ole välttämättä ollut eri kielimuotoja tasapainoisesti läsnä. Opetus on voinut painottua esimerkiksi kirjoitettuun kieleen.

 

Mistä ymmärtäminen on kiinni?   

 Onko vastuu ymmärtämisestä

  • oppilaalla, jolla on puutteita kielitaidossa?
  • opettajilla ja kavereilla, jotka puhuvat vaikeasti?
  • epäselvien tekstien kirjoittajilla?

 Mitä merkitsisi yhteisvastuu?


Ymmärtämistä ei tarvitse nähdä yksioikoisesti vain yksilön taidoista riippuvana ilmiönä, vaan sen voi nähdä rakentuvan vuorovaikutuksessa. Tällöin ymmärtämisen ongelmat eivät siis viimekädessä ole kiinni yksilöstä vaan tilanteesta: merkitykset neuvotellaan yhdessä. Tällöin myös vastuu on yhteinen. Oppilaan vastuulla on oppia ilmaisemaan ymmärtämisvaikeutensa puhekumppanille; kysyä, toistaa, haastaa itseään. Puhekumppanin vastuulla taas pyrkiä ennakoimaan ymmärtämisvaikeuksia ja helpottamaan kieltään tilanteen mukaisesti. Ymmärtämistä helpottavat esimerkiksi keskeisten ilmausten toistaminen ja painottaminen; puherytmin hidastaminen (kuitenkin luontevalla ja mielekkäällä tavalla); uusiin tilanteisiin yhdessä valmistautuminen; konkreettisempien ja tutumpien sanojen käyttö; selitykset toisin sanoin, kuvin, elein jne.


Ymmärtämisprosessin monimuotoisuus ja vuorovaikutusnäkökulma on kuitenkin hyvä ottaa opetuksessa huomioon: Kannattaa panostaa siihen, että oppitunnit olisivat mahdollisimman vuorovaikutuksellisia. Luentomainen opetusmenetelmä on hankala, koska oppilas ei pysty siinä osoittamaan tietämättömyyttään eikä opettaja voi siis siihen reagoida.

 

Millaisissa tilanteissa on vaikea  ymmärtää?

 

Ymmärtämistä auttaa eniten se, että oppilas ei joudu passiivisen kuuntelijan rooliin vaan pääsee tilanteeseen mukaan neuvottelemaan. 

 

Erilaisten puhetilanteiden ja tekstien haaste ymmärtämiselle:

Opetuspuhe

  • kieli uutta ja abstraktia
  • jos opettaja luennoi koko luokalle, ymmärtämistä ei voi varmistaa:
> YMMÄRTÄMINEN VAIKEAA

Asioimistilanteet

  • kieli uutta ja abstraktia
  • osa tilanteista voi olla tuttuja
  • merkitykset selvitetään vuorovaikutuksessa ja ne liittyvät suoraan toimintaan:
> YMMÄRTÄMINEN HELPOMPAA

Kaverit

  • puhetapa uusi
  • yhteinen toiminta
  • monikielisyys 
  • vuorovaikutus käy nopeasti luontevaksi:
> YMMÄRTÄMINEN HELPOMPAA

Oppikirjat

  • kieli uutta ja abstraktia
  • sisältöjen, näkökulmien ja tekstilajien vieraus?
  • viittaukset outoja: suomalaiselta kuulostavakin voi lukea läksynsä sanakirjan kanssa:
> YMMÄRTÄMINEN VAIKEAA

Lehdet, mainokset

  • kieli uutta ja abstraktia
  • sisältöjen ja tekstilajien vieraus?
  • viittaukset outoja:
> YMMÄRTÄMINEN VAIKEAA



Media (some, TV-tekstitys)

  • kieli ja vuorovaikutus uutta (tai tuttua)? 
  • multimodaalisuus ja itse valitut kanavat, sovellukset ja ohjelmat (tutut ja mieluisat formaatit) sekä luonteva monikielisyys auttavat:
> YMMÄRTÄMINEN HELPOMPAA

 

 

Miten sitten harjoitella ymmärtämistaitoja?

 

Jos kerran ymmärtäminen on vuorovaikutuksen tuote, oppilas ei ensisijaisesti tarvitsekaan oppiaineen sanalistoja. Hän tarvitsee välineitä siihen, miten tarkistaa ymmärtämisensä sekä hahmoja ja malleja siitä, miten erilaiset tekstit ja vuorovaikutustilanteet tyypillisesti rakentuvat. Hänet täytyy myös totuttaa ottamaan vastuuta vuorovaikutustilanteista ja aktiivisesti osallistumaan merkitysten rakentamiseen:

 

Oppilas tarvitsee välineitä hahmottaa, miten 

  • tilanteet ja tekstit tyypillisesti rakentuvat
  • paikantaa ongelmakohtia puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä
  • pyytää selvennyksiä
  • osoittaa yhteisymmärrystä
  • kuvailla asioita
  • käyttää kiertoilmauksia ja esimerkkejä

 

Ymmärtäminen ei liity pelkästään kieleen

 

Sanojen ja rakenteiden tunnistamisen lisäksi puheen ja tekstin ymmärtäminen vaatii ennen kaikkea vuorovaikutustilanteiden tuntemista, kykyä ennakoida ja löytää kiinnekohtia; maailmantietoa ja yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemusta. 

Mitä etäisemmästä kulttuurista oppilas tulee, sitä vaikeampaa hänen kuitenkaan on tulkita tilanteita, hahmottaa tekstin kulttuurisia viittauksia tai puheessa esim. eleiden ja äänensävyjen merkityksiä. Tuttukin sana tai ele voi muuttua vieraassa kontekstissa käsittämättömäksi.

 

Millaista kulttuurista tietoutta oppilaille pitäisi opettaa?
Esim.

  • miten erilaiset toistuvat viestintätilanteet rakentuvat (esim. terveydenhoitajalla, kirjastossa, välituntileikeissä, instagramissa...) ja miten niissä on odotuksenmukaista toimia ja reagoida
  • miten tulkita eleitä, tilankäyttöä; hiljaisuutta tai hälinää
  • miten tulkita viestintätilanteiden siirtymiä, joita merkitään pikkusanoilla
    • joo, hei, no, tota, no niin...
    • mitä eroa on esim. sellaisilla pikkusanoilla kuin Aijaa ja Ai niin?
  • miten kalenteria tai aikataulua, kuvia ja graafeja luetaan; millainen on multimodaalinen maisema, jota pitää oppia tulkitsemaan, jotta arjessa navigointi onnistuu?
  • miten oppitunti tai oppikirjateksti rakentuu?

HUOM!

Ymmärtäminen ei ole koskaan absoluuttista eikä sataprosenttista - ei syntyperäisilläkään kielenpuhujilla. Kielenoppijan haasteena on sietää jatkuvaa epävarmuutta ja oppia keskittymään olennaiseen - kaikkea ei tarvitsekaan ymmärtää.

kirja.gif
Lue lisää
 
           Laakso, Saara 2015. Alkuvaiheen S2-oppijoiden käsityksen puheenymmärtämisen vaikeuksista ja  kompensaatiostrategioista. Teoksessa  AFinLAn Vuosikirja, (73), 91-112. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/afinlavk/article/view/49409.

            Suni, M. 1996: "En mä ymmärtää kaikki hyvin suomen kieli" - Kolme näkökulmaa
            ymmärtämisongelmiin. Teoksessa Moneja baareja - tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. ÄOL:n
            vuosikirja XLII.

            Tarnanen, M. 1998. Ymmärtämisen arvioinnin monet kasvot. Tempus 7/1998.