Miten kielitaito kehittyy?

Tilanteiden ja käytön myötä kehittyvä taito

 

Kielitaito kehittyy ennen kaikkea niiden sosiaalisten verkostojen ja vuorovaikutustilanteiden myötä, joihin oppilaalla on pääsy. Kieltä opitaan osallistumalla erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin: koulun oppitunteihin, harrastuksiin, välituntileikkeihin, some-verkostoihin, hengailuun kaupungilla, kesätöihin... Kielellä täytyy tehdä erilaisia asioita: pelata, opiskella, liikkua, rakentaa ystävyyssuhteita ja havainnoida kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu. 

Kielen oppiminen siis ei merkitse vain sanojen ja kieliopin oppimista, vaan erilaisiin tilanteisiin sosiaalistumista. 

Esimerkiksi jos ei ole koskaan käynyt elokuvissa, seuraavan tekstin tulkinta voi olla haastavaa:

 

Toinen esimerkki kielitaidon tilanteisuudesta: täytyy olla ymmärrystä ja kiinnostusta joukkuelajien luonteesta ja tilastoinneista jne., jotta pystyy osallistumaan seuraavanlaiseen keskusteluun (reagoimaan, vastaamaan ja kysymään oikeanlaisia kysymyksiä):

 

Kieli on aina osa erilaisia käyttötilanteita ja merkityksiä.

Osallistuminen ja oppiminen voi olla haastavaa

Kielitaidon kehittyminen on kuitenkin aina kompleksi prosessi. Oppimiseen vaikuttavat monet yksilölliset (esimerkiksi oppijan kognitiivisiin valmiuksiin) ja ympäristöön liittyvät tekijät, jotka nekin kietoutuvat toisiinsa ja myös mahdollisuuksiin käyttää kieltä eri konteksteissa.

Esimerkiksi: Minkä ikäinen oppija on, minkä ikäisenä ja mistä syystä hän on muuttanut Suomeen - turvapaikanhakijana, vanhempien työn vuoksi...? Millainen on perheen sosioekonominen tausta ja elämäntilanne, oppijan aiempi koulunkäyntitausta ja mitä ovat hänen äidinkielensä ja muut kielelliset resurssinsa? Miten uusi ja erilainen suomalainen koulu ja arki näiden valossa kenties on?

Myös oppijan etninen tausta ja sukupuoli vaikuttavat usein siihen, miten hän pääsee toimimaan ja osallistumaan uudenlaisessa arjessa; tähän liittyy myös ympäristön (naapuruston, luokkakavereiden, koko yhteiskunnan jne.) asennoituminen tulijaa kohtaan. Ympäristön vastaanotto taas osaltaan vaikuttaa siihen, millainen on oppilaan oma asenne ja motivaatio. Miten paljon oppija joutuu tekemään identiteettityötä sen suhteen, kuka hän on uudessa ympäristössä? 

Oppilaan tausta vaikuttaa siihen, millaisia tulevaisuuden toiveita ja suunnitelmia hän voi rakentaa. Usko tulevaan ja minäpystyvyyden tunne voi vaikuttaa oppimiseen vielä tehokkaammin kuin nykyhetken reaalinen tilanne. Opettajan tehtävänä onkin raivata tilaa ja näkymiä myös kohti tulevaa.

 

Pohdittavaksi:

• Millaisia ovat oppilaittesi mielenkiinnon kohteet, sosiaaliset verkostot ja tilanteet, joissa hän saa toimia kielellä? 

• Millaiset tekijät vaikuttavat osallisuuteen?

• Miten voisit tukea kielitaidon kehittymistä oppilaalle mielekkäiden tilanteiden kautta? Entä miten voisit laajentaa hänen kielenkäyttötilanteitaan, jotka ovat tarpeen myös tulevaisuuden kannalta?

 

 

Kun on mahdollisuus vuorovaikuttaa...

Lue seuraava Rezan ja suomalaisen kaverin WhatsApp-viestiketju ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Millaista tilanteista kielitaitoa Reza ottaa seuraavassa WhatsApp-viestiketjussa haltuun?
• Mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu esimerkiksi ilmauksille tool, poimuri, sunkka, full, cleaned, antaa takaisin?
• Mitä etua on kaikkien yhteisten resurssien käytöstä? Mitä tapahtuisi, jos vuorovaikutus pakotettaisiin yksikieliseksi?

 

  

Miten kielitaito kehittyy konkreettiselta tasolta abstraktille?

 

Kielitaidon kehittymistä voidaan kuvata myös seuraavasti:

A-tasolla kielenoppija pystyy nimeämään ja kuvaamaan sujuvastikin itseensä ja omaan arkielämäänsä liittyviä asioita: kuka minä olen, missä asun, millainen perhe minulla on... Hän myös selviytyy arkielämän konkreettisissa rutiinitilanteissa (esim. yksinkertaisissa asiointitilanteissa).
 
B-tasolla omaa fyysistä ja toiveympäristöä osataan kuvailla jo tarkemmin ja omaehtoisemmin. Kielellä osataan jo arvioida ja perustella myös vähän muodollisemmissa tilanteissa: Asun lähiössä kerrostalossa, mutta haluaisin muuttaa omakotitaloon, koska...

C-tasolla kielenoppija pystyy puhumaan ilmiöistä jo abstraktilla tasolla, vertaillen, analysoiden ja argumentoiden: esim. oma näkemys Suomen
asuntopolitiikasta.

Aihepiirit, joista kielenoppija voi viestiä, kehittyvät siis konkreettisista kohti abstraktimpaa ilmiöiden käsittelyä. Kielenkäyttö kehittyy yksinkertaisesta ja summittaisesta monimutkaisemmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi. 

 

Miten välituntikeskustelut oppilaan harrastuksista ja arkielämästä kuvaavat hänen pärjäämistään koulun eri oppiaineissa?   Millaista kielitaidon tasoa eri oppiaineissa mielestäsi tarvitaan?

Lue lisää

Kielitaidon kehittymistä kuvaava asteikko (Opetushallitus): http://edu.fi/download/171565_S2_Tasokuvaus_liite_tukimateriaaliin_1.10.2015_final.pdf