Moninainen taito

Monikielinen oppilas

 

Tarkastele 15-vuotiaan Rezan kielitaitokuvaa.

Millaisia havaintoja teet?

Mitä kieliä Reza saa käyttää koulussa? Mistä tämä voisi johtua?

Miten koulussa voitaisiin tunnistaa, tukea ja kehittää Rezan monikielisiä taitoja?



Miten saada tuntumaa oppilaan kielitaitoprofiiliin?

 

Kielitaito on vuorovaikutustilanteissa kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kieli kietoutuu mm. eleisiin, ilmeisiin, tilankäyttöön, rooleihin, tilanteen luonteeseen (miten tuttu tilanne - vaikkapa terveydenhoitajalla käynti, oppitunnin rakenne, tekstin aihepiiri tai tehtävän vaatima toiminta on), toimintaan ja puhujien välisiin suhteisiin  (tarvitseeko puhekumppania jännittää, onko tämän puhetapaan totuttu jne.). Myöskään kielitaidon eri osa-alueita, esimerkiksi puhumis- ja ymmärtämistaitoa ei voi yksiselitteisesti erottaa toisistaan. Puhuminen on useimmiten reagointia kuultuun - tai luettuun, ja autenttisissa vuorovaikutustilanteissa eri kielitaidon osa-alueet ovat usein kaikki läsnä.

Tukeakseen kielitaidon kehittymistä oikea-aikaisesti ja tehokkaasti opettajalla tulisi kuitenkin olla selvä kuva oppilaan kielitaitoprofiilista. Erityisen tärkeä on havaita, millä taitoalueilla oppilas tarvitsee tukea pystyäkseen seuraamaan opetusta ja selviytymään tehtävistään sekä luomaan sosiaalisia suhteita, joiden varassa vuorovaikutustaidot yhä kehittyvät. Siksi opettajan tulisi erikseen kiinnittää huomiota kielitaidon eri osa-alueisiin: miten oppilas

      • puhuu eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa?
      • ymmärtää puhetta eri tilanteissa ja eri tavalla puhuvien ihmisten puhumana?
      • ymmärtää erilaisia tekstejä: eri oppiaineiden tekstejä, autenttisia mediatekstejä, ohjeita ja muita koulun tekstilajeja; itselleen merkityksellisiä tekstejä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa?
      • kirjoittaa koulussa vaadittavia tekstejä: muistiinpanoja, tehtävävastauksia, koevastauksia, esseitä, raportteja? Muita itselleen merkityksellisiä tekstejä?

Selviytyäkseen niin ymmärtämis- kuin tuottamistilanteista oppilas tarvitsee paljon mahdollisuuksia ottaa haltuunsa tilanteisia ilmauksia sekä päästä pikku hiljaa analyyttisemmin havainnoimaan, miten kieli toimii ja jäsentyy: miten eri tilanteissa toimitaan, millaiset tekstilajit ja ilmaukset ovat tilanteisiin sopivia, miten tekstejä (vaikkapa koevastaus tai essee) tulkitaan ja rakennetaan, miten ilmauksia varioidaan (esimerkiksi miten lauseet rakentuvat ja sanoja taivutetaan).

 

 

Kielitaidon osa-alueet

 

Opettajana sinun ei tarvitse olla sellainen suomen kielen tai oppilaan muiden kielten asiantuntija, joka osaa antaa säännön tai selityksen kaikkiin kielen kiemuroihin, mutta sisältöaineesi lisäksi olet aina oppilaalle myös suomen kielen opettaja sekä monikielisten resurssien näkyväksi tekijä. Sinun tehtäväsi on tukea kielitaidon kehittymistä vuorovaikutuksessa; sinä annat oppilaalle palautetta toiminnasta, tehtävistä ja kokeista ja määrittelet sen, milloin esimerkiksi koevastaus täyttää siltä vaaditut tekstilajin rakenteen (esim. essee), ymmärrettävyyden ja tarkkuuden kriteerit tai millaista kielellistä tukea oppilas tarvitsee pärjätäkseen ryhmän jäsenenä; miten laajasti oppilas saa käyttää kielellistä repertuaariaan etsiessään tietoa tai ottaessaan haltuun oppiaineiden sisältöjä.  Kielitaitoa ei voi irrottaa sisällöistä ja toiminnasta, siksi palaute kohdistuu aina myös kieleen. Onkin tarpeen osata hahmottaa, millaisiin kielellisiin seikkoihin oppija tarvitsee tukea; kuinka hän voisi vielä laajemmin käyttää kaikkien kielien osaamistaan sekä kehittää sellaista suomen kielen taitoa, jota tarvitaan esimerkiksi tulevissa jatko-opinnoissa.

 

Vaikka oppilaan kielitaidon hahmottaminen voi tuntua vaativalta ponnistukselta, sitä voi selvitellä varsin pienimuotoisesti erilaisilla tunnin kulkuunkin kuuluvilla tehtävillä ja oppilaan toimintaa seuraamalla. Tärkeintä on, että kiinnität oppilaan kielitaitoon suunnitelmallisesti huomiota. Seuraavassa on ohjeita siihen, miten se voisi tapahtua.

Kaikessa taidon arvioinnissa muista, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvin moninainen. Myös saman taidon sisällä voi olla isoa vaihtelua: esim. oppilas voi puhua arkiaiheista erittäin sujuvasti mutta ei silti kykene perustelemaan esimerkiksi mielipidettään abstraktimmasta aiheesta. Usein samasta aiheesta voi puhua yksinkertaisella tai monimutkaisella tasolla, yleisluontoisesti tai yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti tai abstraktilla tasolla. Lisäksi tutussa kielenkäyttötilanteessa voi olla helpompi selvitä kuin yllätyksellisessä ja odottamattomassa. Pidä siis mielessäsi kielitaidon dimensiot:

Kielitaidon dimensioita

Vinkkejä siihen, miten toimia ja millaisia asioita ottaa huomioon, kun pyrit pääsemään perille oppilaan puhumisen, puheen ymmärtämisen tai tekstin ymmärtämisen taidosta: