Yläkoulun historia

Selaa oppikirjakappaletta.

Voit ladata oppikirjan sivut myös tulostettavassa PDF-muodossa.

Historian Tuulet 7–8

Tekijät: Harri Rinta-Aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen ja Olli Lehtonen.

Kuvat:

  • Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 32 (valok. Enok Rytkönen)
  • Lehtikuva 36 edessä (valok. Timo Hoivanen) © Kuvasto ja takana (valok. Anna-Kristina Ötengren)
  • Otavan kuva-arkisto 37
  • Suomen elokuva-arkisto 35
  • Toimituskuva/Matti Ruotsalainen 33 alh.
  • Yleisradion valokuva-arkisto 34

Copyright © Harri Rinta-Aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen, Olli Lehtonen ja Kustannusosakeyhtiö Otava 2006. Käytetty oikeudenhaltijan luvalla.

 

Kielipolku I - Mitkä ovat tärkeitä sanoja?


Pohdi!

 

a) Mitkä alleviivatuista sanoista ovat historian oppiaineen kannalta tärkeitä sanoja? Valitse kolme.

 

 

b) Mitkä alleviivatuista sanoista ovat kaikkien oppiaineiden kannalta tärkeitä sanoja? Valitse kolme.

Perustele, miksi valitsit juuri kyseiset sanat.

Oletko Tullut Ajatelleeksi?

Suomen kielen oppijalle on hyödyllistä pohtia sanojen merkityksiä miettimällä aiheeseen liittyvää sanastoa omalla kielellään. Mielikuvien muodostaminen asiasta on tärkeää. Samalla myös tuetaan oppilaan monikielisyyttä ja oman äidinkielen säilymistä. Oppimista ja seuraamista helpottaa, jos tärkeitä suomen kielen sanoja kirjataan opetuksen aikana taululle. Usein tärkeitä opeteltavia sanoja ovat ne, jotka oppilas tarvitsee voidakseen kertoa tekstin ydinsisällöt omin sanoin. Muiden sanojen osalta riittää, että ne ymmärtää tekstiyhteyden avulla.

 

Kielipolku II - Millainen on hyvä sananselitys?


Pohdi!

 

Alla olevat sanat on poimittu tekstistä. Kumpi on parempi selitys sanalle nimenomaan tässä tekstissä? Miksi?
(Saat lisää tekstiä näkyviin klikkaamalla 'Liikuta ylös' -nappia vasemmassa yläkulmassa.) 

A. Pitäjä

1. paikkakunta.
2. Niin kuin kaupunki, mutta pienempi.

B. edustaja

1. Henkilö, joka edustaa suurempaa joukkoa.
2. Henkilö, joka on valittu ryhmästä kertomaan ryhmän asioita muille.

C. Kuulustella

1. Kysellä.
2. Ottaa selvää asiasta kysymällä kysymyksiä.

D. Kuri

1. Jos tekee väärin, tulee rangaistus.
2. Rangaistaan, jos ei tee sääntöjen mukaisesti.

E. Valvoa

1. Olla hereillä/ katsoa, että asiat menevät niin kuin on sovittu.
2. Olla hereillä/ tarkkailla.

F. Rike

1. Sääntöjen rikkomus.
2. Jos on tehnyt väärin, on tehnyt rikkeen.



Kerro vastauksesi muille!


Oletko Tullut Ajatelleeksi?

Sananselitys ei saa sisältää uusia vaikeita sanoja tai ilmaisuja.
Sananselityksen ei myöskään tarvitse olla tarkka synonyymi; selkeä likimääräinen merkitys kyseisessä kontekstissa on tärkeä ja usein myös riittävä.

 

Kielipolku III - Miten avata tiivistä tekstiä?


Pohdi!


  • Lue tekstin vasemmanpuoleinen palsta ja kerro asia lause lauseelta omin sanoin.
  • Pohdi sen jälkeen, mitkä alleviivatuista ilmauksista eivät ole tärkeitä opetella ja joita ilman tekstin sisällön voi myös ymmärtää?

Oletko Tullut Ajatelleeksi?

Puhe on usein erilaista kuin oppikirjateksti, ja siksi sellaisenkin oppilaan, joka puhuu sujuvasti suomea, voi olla vaikea ymmärtää tekstiä. Oppikirjatekstissä asiat ilmaistaan usein tiiviimmin ja abstraktimmin, joskus myös hyvin värikkäällä kielellä. Kaikki vaikeat ilmaisut eivät ole tärkeitä ymmärtämisen kannalta, ja on tärkeää osoittaa, mitkä ilmaisut kannattaa opetella. Oppimista myös helpottaa, jos opettaja tai oppilaat kertovat tekstin asiat omin sanoin.

Pohdi!

 

Silmäile kaikki kappaleen otsikot ja kuvat.

  • Millaisen yleiskuvan ne antavat sisällöistä?

Lukaise teksti.

  • Mitkä ovat kappaleen keskeiset teemat?
  • Millainen rakenne tekstissä on?
  • Jos oppilaan kielitaito on heikko, mihin tekstin osiin neuvot häntä keskittymään?

Oletko Tullut Ajatelleeksi?

Oppilas ei välttämättä hahmota tekstin kokonaisrakennetta vaan keskittyy yksittäisiin ja irrallisiin tietoihin. Hänen voi olla vaikea nähdä asioiden välisiä suhteita. Lisäksi eri oppiaineiden tekstien lukeminen on varsin erilaista. Siksi jokaisessa oppiaineessa oppilasta pitäisi ohjata tekstin lukemisessa ja avainasioiden jäsentämistä.

Oppilaalle on hyvä selittää tekstin rakenne sekä kertoa eri teemat. Myös kaikki tarinatyyppiset osat tekstistä on hyvä näyttää, sillä oppilas ei välttämättä erota narratiivisia ja fakta-aineksia toisistaan. Tärkeimmät osat tekstistä on hyvä osoittaa erikseen ja tärkeimpiä selkeitä lauseita voi alleviivata.

Pohdi!


  • Auttavatko kuvat ymmärtämään tekstiä?
  • Mitä kappaleen kuvista voi oppia?
  • Millaisia harhakäsityksiä kuvista voi syntyä?

Oletko Tullut Ajatelleeksi?

Suomalaisissa koulukirjoissa on suhteellisen paljon kuvia, ja suuri osa niistä sisältää paljon oleellista informaatiota. Kuvat kannattaa siksi käsitellä yhdessä oppilaiden kanssa. Erityisen merkittäviä kuvat ovat oppimisen kannalta silloin, kun oppilaan kielitaito ei vielä riitä kaiken tekstissä olevan informaation sisäistämiseen. Eri oppiaineissa kuvien tehtävä voi kuitenkin olla erilainen: kun historiassa monet kuvat taustoittavat ja "värittävät" tekstiä, luovat mielikuvia ja auttavat samaistumaan johonkin aikaan tai tapahtumaan, biologiassa ne usein tiivistävät ja visuaalistavat tekstin keskeisen sisällön.

Pohdi!


  • Löytyvätkö tehtävien vastaukset kappaleesta?
  • Onko kaikilla oppilailla samanlaiset mahdollisuudet löytää vastauksia tai saada apua kyseisiin tehtäviin?

Oletko Tullut Ajatelleeksi?

Tehtävien tekemisen mielekkyyttä lisää, jos oppilaita ohjataan siinä, millaiset vastaukset ovat hyviä, ja miten tehtäviin voi löytää vastauksia. Kappaleen rakenteen hahmottaminen auttaa tehtävien tekemisessä. On hyvä, jos oppilas kirjoittaa vastaukset aina omin sanoin. Tehtäviä tarkastettaessa on tärkeää myös käydä läpi, mistä ja miten vastaus löytyy tekstistä. Näin heikkokin lukija saa mallia siitä, miten tekstiä kannattaa lukea.

Kulttuurisen ymmärryksen polku

Vaikka kaikki sanat olisivat hallussa, kappaleen rakenne hahmotettuna ja kuvia tulkittu, kappaleesta löytyy monenlaista kulttuurista tietoa, jota suomalainen usein pitää itsestään selvänä. Muista opettajana kuitenkin kuulostella oppilaiden kulttuurisen tiedon tasoa ja selittää luontevissa kohdissa kulttuurisidonnaisia seikkoja.

  • Tarkastele alleviivattuja kohtia yksi kerrallaan. (Huom! Pääset etenemään kirjan aukeamalla  klikkaamalla kuvan yläreunasta löytyvää 'Jatka'-nappia.)
  • Mieti, mikä asia kussakin kohdassa vaatii kulttuurista ymmärrystä.

Mietittyäsi jokaista saat alla olevaa linkkiä klikkaamalla ehdotelmia asioista, jotka näissä kohdissa voisivat vaatia kulttuurista ymmärrystä. Kun opit huomaamaan tällaisia asioita tekstistä, pystyt antamaan myös Suomeen äskettäin muuttaneille oppilaille tarvittavaa taustatietoa asian ymmärtämisen tueksi.

Näytä ehdotukset
  • Miksi aateliset olivat ruotsinkielisiä?
  • Mitkä ammatit olivat arvostettuja?
  • Miksi aatelisrouvat tekivät käsitöitä?
  • Mitä tuotteita oli vaikea saada (kahvi kallista, posliini harvinaista)?
  • Mitä kaikki luterilaisen kirkon kirkolliset tapahtumat ovat?
  • Mitä on kastaminen kirkollisena toimituksena? Miksi lapsia kastetaan ja miten?

Oletko Tullut Ajatelleeksi?

Kulttuurisessa ymmärryksessä on toisessa maassa asuneilla sekä muissa maissa matkustaneilla oppilailla suuri tietomäärä. Jos sen pystyy tuomaan opetukseen mukaan, pystyy mahdollisesti laajentamaan kaikkien oppilaiden maailmankuvaa. Mieti aina, miten oppilaiden kokemuksia toisista maista voi hyödyntää tekstin teemojen syventämisessä. Historiantunneilla voi vertailla esimerkiksi nyky-Suomea, vanhan ajan Suomea ja muiden maiden nykypäivää sekä vanhaa aikaa.

Huomaa myös, että oppilas oppii koulussa Suomen historiaa, mutta hänellä voi olla varsin jäsentämättömät tiedot nykyelämästä esimerkiksi Suomen maaseudulla, jos hän ei ole siellä käynyt. Hänen mielikuvansa asioista ovat yhdistelmiä kokemuksista niin vanhassa kotimaassa, Suomessa kuin muissakin maissa.

Tässä esimerkiksi:

  • Millaisia säätyjakoja on muualla maailmassa ja niiden merkitys nykypäivänä?
  • Maanviljelyn koneet tai koneettomuus; mitä tuotteita on missäkin helppo saada ja mistä on pulaa, mitä tuotteita nykyään löytyy melkein mistä tahansa (globalisaatio)?
  • Palvelijat: millainen asema yhteiskunnassa heillä on, kenellä heitä on, keitä he ovat, miten heihin suhtaudutaan ja millainen elämä heillä on?
  • Millaista on rikkaan henkilön arki Suomessa ja muualla maailmassa nykypäivänä? Entäs ennen? Millaista on köyhän ihmisen arki eri puolilla maailmaa?
  • Miten kirkko tai erilaiset kirkot vaikuttavat ihmisen elämään eri puolilla maailmaa? Miten eroaa entisajasta?